Ruokahävikki ja kierrätys

Suomalaiset heittävät kotona n. 23 kg / henkilö syömäkelpoista ruokaa roskiin vuodessa. Ruoan hyödyntämisellä roskiin heittämisen sijasta säästät rahaa sekä vähennät ilmastonmuutosta. Sillä estetään, ettei ruokaa kasvateta, jalosteta, kuljeteta, myydä ja valmisteta turhaan. Jokainen meistä voi ruokahävikkiä vähentämällä vaikuttaa siihen, ettei ruokaa tuoteta turhaan. Lopussa olevista harjoitustehtävien ensimmäinen ja kolmas tehtävä liittyvät ruokahävikkiin.

Yleisimmin suomalaiset heittävät roskiin syömäkelpoisesta ruoasta

22 milj. kg Vihanneksia, juureksia yms.

21 milj. kg Kotona valmistettua ruokaa
20 milj. kg Maitotuotteita
12 milj. kg Leipää
12 milj. kg Hedelmiä ja marjoja
11 milj. kg Valmisruokia
11 milj. kg Lihaa, kalaa, kananmunia
Lähde: www.saasyoda.fi


Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi

• Syö helposti pilaantuvat ruoat ensin.
• Suunnittele ruokaostokset etukäteen useammalle päivälle ennen kauppaan menoa ja tarkista kaappien sisältö.
• Osta vain sen verran kuin tarvitset.
• Laita tähteeksi jäänyt ruoka jääkaappiin tai pakastimeen ja käytä se myöhemmin sellaisenaan tai tekemällä siitä muuta ruokaa.
• Tarkista tuotteen päiväysmerkinnät kaupassa, että se säilyy käyttöön asti.
• Arvioi haistamalla, katsomalla ja maistamalla Parasta ennen -päiväyksen ylittäneiden ruokien käyttökelpoisuus ja heitä vasta sitten pois, jos tuote on pilaantunut.

Lisää vinkkejä Saa syödä -sivustolta saat klikkaamalla TÄSTÄ

Jokainen voi vaikuttaa myös omaan kuluttamiseen. Ennen kuin ostat jonkin vaatteen, elektroniikkaa, muuta tavaraa tai ruokaa, mieti tarvitsetko sitä todella. Jossain vaiheessa se päätyy jätteeksi. Kun jätettä kuitenkin syntyy, se on tärkeää kierrättää oikein luonnonvarojen säästämiseksi. Jokainen meistä on avainhenkilö jätteiden lajittelussa oikein. Yhdenkin henkilön väärin lajiteltu jäte voi pilata toisten lajitteleman suuremman jäte-erän. Toinen harjoitustehtävä käsittelee jätteiden lajittelua ja kierrättämistä.

Tehtävät tunnille.

1. Katso ensin seuraava video kohdasta 1:40 eteenpäin TÄSTÄ. Yle Areena. Roskiin päätyy liikaa ruokaa. Kokonaiskesto 6:52.

Valitse yksi ruoka-aine tai ruokalaji (esim. kaurapuuro tai nahistunut porkkana), joka on vaarassa joutua jätteeksi yli jäämisen tai vanhenemisen vuoksi. Keksi sille 5-10 hyvää käyttötapaa. Pyri valitsemaan sellainen ruoka-aine tai ruokalaji, jota kukaan muu tehtävää tehnyt ei ole vielä maininnut. Ideoita löytyy esimerkiksi alapuolella olevilta Marttojen ja Kuluttajaliiton sivuilta.

Martat. Ruokaa tähteistä. Klikkaa TÄSTÄ ja ideoita tähderuokiin: Klikkaa TÄSTÄ

Kuluttajaliitto. Hellan ääressä. Klikkaa TÄSTÄ

2. Mitä kaikkia jätteitä sinulla syntyi tämän päivän tai edellisen kerran kotitaloustunnilla? Miten kukin jäte kuuluisi lajitella tai kierrättää omassa asuinkunnassa/kaupungissa? Apua saat etsimällä Internetistä oman kuntasi tai kaupunkisi jätehuoltoyhtiön lajitteluohjeita tai muita yleisiä lajitteluohjeita sekä katsomalla seuraavan videon:
Videon kierrättämisestä löydät TÄSTÄ. Yle Areena. Ellan elämää. Jakso 13/20. Kokonaiskesto 5:02.

Vastaa tehtäviin kommentoimalla tätä blogitekstiä. Muista laittaa etunimesi ja luokkasi omaan kommenttiin.

+ Bonustehtävä! Bonustehtäviä tekemällä saat lisäpisteitä opettajalta.

Valmista ateria, leivonnainen tai välipala kotoa löytyvistä ruoka-aineista ilman, että käyt kaupassa aterian valmistamista varten. Hyvä ajankohta on silloin, kun jääkaappi on melko tyhjä tai jotkin ruoat ovat menossa vanhaksi. Huomaat, että pakastimesta ja kuiva-aineista löytyy yllättävän paljon aineksia. Kuvaa lopuksi valmistamasi ruoka ja jaa se Instagramissa julkisena taikka näytä ottamasi kuva suoraan opettajalle, jos et käytä Instragramia tai halua ladata sinne kuvaa. Lisää kuvatekstiin ruoan, leivonnaisen tai välipalan nimi sekä #ruokahävikki#pienemmäksi.

Ideoita ja apua löydät esimerkiksi näiltä nettisivuilta:

Riperuokaa ja faktaa hävikistä. Klikkaa TÄSTÄ Videon kesto 7:40

Youtube.com Ekokumppanit. Ruuan tähteet. Klikkaa TÄSTÄ Kesto 1:18

Tällä sivulla teksteissä käytetyt lähteet:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä. 2012. Jätteen synnyn ehkäisy. https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/7_2012_elintarvikejatteen_synnyn_ehkaisy.pdf

Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä. 2015. Syö paremmin. https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/hillitse-ilmastonmuutosta/syo-paremmin/Sivut/default.aspx

Kuluttajaliitto. Faktaa ruokahävikistä Suomessa. http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/havikkiviikko/faktaa_ruokahavikista_suomessa [luettu 29.1.2015]

Lassila&Tikanoja. 2011. Miksi lajitella? http://www.lajitteluapuri.fi/miksi

Saa syödä! www.saasyoda.fi [luettu 29.1.2015]